Vuosikokous ja kuukausiesitelmä

Geofysiikan Seura r.y.:n jäsenet kutsutaan vuosikokoukseen, joka pidetään maaliskuun 17. päivänä 2026 klo 17:15 alkaen Tieteiden talon Borg salissa. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. Taloudenhoitaja esittelee viime vuoden tilinpäätöksen sekä talousarvion kuluvalle vuodelle. Kokouksen sihteeri esittelee seuran toimintakertomuksen 2025 ja toimintasuunnitelman 2026. Vuosikokouksen jälkeen Cecilia Äijälä (Helsingin yliopisto, Ilmakehätieteiden keskus) puhuu aiheesta ”Merimallien vertailu Eteläisellä ja Pohjoisella jäämerellä”.

Kahvia ja kakkua (täyte- ja kardemumma-) tarjoillaan 15 ensimmäiselle osallistujalle ennen vuosikokousta klo 17:00. Tervetuloa kokoukseen!

Vuosikokouksen esityslista:

1 § Kokouksen avaus

2 § Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja kaksi ääntenlaskijaa

3 § Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen

4 § Kokouksen esityslistan hyväksyminen

5 § Esitellään vuosi- ja tilikertomus sekä toiminnantarkastajien lausunto v. 2025

6 § Päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille

7 § Vahvistetaan toimintasuunnitelma ja budjetti v. 2026 sekä päätetään jäsenmaksujen suuruudesta ja toimihenkilöille maksettavista palkkioista

8 § Valitaan hallituksen jäsenet

9 § Valitaan hallituksen jäsenten keskuudesta puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, sihteeri ja taloudenhoitaja

10 § Valitaan toiminnantarkastajat ja varatoiminnantarkastaja

11 § Valitaan julkaisutoimikunnan jäsenet toimikautensa päättävien tilalle

12 § Kokouksen päättäminen

Vuosikokouksen jälkeen on Cecilia Äijälän esitelmän vuoro. Esityksen kuvaus on seuraavassa.

Merimallien vertailu Eteläisellä ja Pohjoisella jäämerellä

Merijää on keskeinen osa ilmastojärjestelmää, sillä se säätelee maapallon energiatasetta, ilmakehän ja meren vuorovaikutusta sekä valtamerien kiertoliikettä. Napa-alueiden merijää muuttuu ilmaston muuttuessa, ja koska havainnot korkeilta leveysasteilta ovat rajallisia, merimallit ja uusanalyysituotteet ovat keskeisessä roolissa muutosten tulkinnassa sekä tulevaisuuden kehityksen arvioinnissa. Mallien kyky kuvata merijään fysikaalisia prosesseja, sen alueellista vaihtelevuutta ja trendejä on tärkeää, jotta voimme ymmärtää havaittuja muutoksia ja parantaa ennusteita.

Esitelmässäni tarkastelen merijään mallinnusta sekä Eteläisellä että Pohjoisella jäämerellä. Etelässä keskityn meri-merijäämallin päivityksen vaikutuksiin mallin suorituskykyyn. Lisäksi vertailen usean meri- ja ilmakehämallin merijään albedoa kenttämittauksiin. Pohjoisessa tarkastelen meri-ilmakehämallien ja uusanalyysien kykyä kuvata merijään konsentraation muutoksia Barentsin- ja Karanmerellä. Tavoitteena on tunnistaa mallien vahvuuksia ja rajoitteita sekä tuoda esiin keskeisiä kehityskohteita merijään mallintamisessa.