Vuosikokous ja kuukausiesitelmä

Geofysiikan Seura r.y.:n jäsenet kutsutaan vuosikokoukseen, joka pidetään maaliskuun 14. päivänä 2023 klo 17:15 alkaen Tieteiden talon salissa 208. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. Taloudenhoitaja esittelee viime vuoden tilinpäätöksen sekä talousarvion kuluvalle vuodelle. Kokouksen sihteeri esittelee seuran vuosikertomuksen 2022 ja toimintasuunnitelman 2023.  Vuosikokouksen jälkeen Suomen ympäristökeskuksen tutkija Kirsikka Heinilä puhuu aiheesta ”Järvijään laajuuden seuranta optisilla satelliitti-instrumenteilla”. Kahvia ja ruispalavoileipiä (lohi ja punajuuri-hummus) tarjoillaan ennen vuosikokousta klo 17:00. Tervetuloa kokoukseen!

Vuosikokouksen esityslista:

1 § Kokouksen avaus

2 § Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja kaksi ääntenlaskijaa

3 § Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen

4 § Kokouksen esityslistan hyväksyminen

5 § Esitellään vuosi- ja tilikertomus sekä toiminnantarkastajien lausunto v. 2022

6 § Päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille

7 § Vahvistetaan toimintasuunnitelma ja budjetti v. 2023 sekä päätetään jäsenmaksujen suuruudesta ja toimihenkilöille maksettavista palkkioista

8 § Valitaan hallituksen jäsenet

9 § Valitaan hallituksen jäsenten keskuudesta puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, sihteeri ja taloudenhoitaja

10 § Valitaan toiminnantarkastajat ja varatoiminnantarkastaja

11 § Valitaan julkaisutoimikunnan jäsenet toimikautensa päättävien tilalle

12 § Valitaan Geophysican verkkotoimittaja

13 § Kokouksen päättäminen

Vuosikokouksen jälkeen on Kirsikka Heinilän esitelmän vuoro. Esityksen kuvaus on seuraavassa.

Järvijään laajuuden seuranta optisilla satelliitti-instrumenteilla

Tieto järvien jääpeitteestä on tärkeää monesta syystä. Järvijää vaikuttaa maapallon energiataseeseen ja paikalliseen säähän vähentämällä veden ja ilmakehän välistä energianvaihtoa. Järvijää on herkkä lämpötilan vaihteluille ja siksi se on myös hyvä ilmastonmuutoksen indikaattori. Monet mallit ennustavat, että ilmaston lämpeneminen johtaa järvien jääpeitteen keston ja paksuuden merkittävään vähenemiseen Pohjoismaiden ja Baltian alueella 2000-luvun loppuun mennessä. Muutokset jäänpeittämän ajan kestossa tai jopa ilmaantumisessa vaikuttavat osaltaan näiden järvien limnologisiin ja biologisiin prosesseihin. Lisäksi järvijäätieto ovat tärkeää mm. liikenteen, turvallisuuden ja vesivoimateollisuuden tarpeisiin.

Suomen ympäristökeskuksessa kehitettiin ICEmod-menetelmä järvien jääpeitteen havainnointiin optisen satelliittidatan avulla (Heinilä ym. 2021). Metodi perustuu Gaussin jakaumiin, jotka ovat laskettu laajan opetusaineoston useita heijastus-/lämpöarvoja sekä indeksiarvoja hyödyntämällä. Pilvet hankaloittavat optisilta instrumenteilta tehtäviä tulkintoja ja poikkeuksena moniin muihin metodeihin ICEmod sisältää itsessään pilvien havaitsemisen osana luokittelua. Copernicus Global Land palvelun (CGLS) (https://land.copernicus.eu/global/products/lie) pohjoisen pallonpuoliskon järvien jääpeite karttojen (LIE-NH) lähes reaaliaikainen päivittäinen tuotanto perustuu ICEmod -metodiin. CGLS LIE-NH -tuote pohjautuu Sentinel-3 Land Surface Temperature Radiometer (SLSTR) -satelliitti-instrumentin arvoihin ja se tuotetaan 0,005 asteen (noin 500 m leveysasteesta riippuen) pikselikoolla koko pohjoiselle pallonpuoliskolle.

LIE-NH-tuote validoitiin yli 1 700 korkean resoluution Sentinel-2 Multispectral Instrument (S2 MSI) -kuvasta tuotettua järvijäätuotetta vastaan, sisältäen kokonaisuudessaan yli 10 miljoonaa pilvetöntä LIE-NH-tuotepikseliä pikselikohtaista vertailua varten. S2 MSI -vertailuaineisto kattoi 45 järveä, 15 järveä kutakin maanosaa kohden, sisältäen erityyppisiä järviä (veden laatu, koko ja sijainti) ja eri jäätilanteita (luminen jää, kirkas jää, osittainen jääpeite, avovesi). Näiltä kyseisiltä järviltä valittiin kaikki pilvettömät kuvat aikaväliltä tammikuusta 2020 toukokuun loppuun 2022. Validointitulokset osoittavat ICEmod-menetelmälle erittäin hyvää suorituskykyä ja kokonaistarkkuus oli jopa 99 %. LIE-NH-tuotteen tarkkuus järvien jäätymisen ja sulannan aikana oli 98 %. Jälkimmäinen tapaus sisälsi vain ne järvet, joissa vertailutuote oli osittain jääpeitteinen, osittain jäätön.

Esityksessä selitetään ICEmod -menetelmän periaatteet ja kuvataan LIE-NH-tuotteen validoinnin protokollaa ja tuloksia. Lisäksi esitellään EU-rahoitteisen Arctic PASSION -projektin puitteissa kehitettävää järvijääpalvelua. Järvijääpalvelu kerää järvijäätietoja useista lähteistä ja visualisoi tiedot helposti ymmärrettävässä muodossa.

Lähteet: Heinilä, K., Mattila, O.-P., Metsämäki, S., Väkevä, S., Luojus, K., Schwaizer, G. & Koponen, S. (2021). A novel method for detecting lake ice cover using optical satellite data. International Journal of Applied Earth Observation and Geoinformation. 104. 102566. DOI:10.1016/j.jag.2021.102566.