Kuukausiesitelmä

Aika: 15.2.2022 klo 17:00 - 19:00
Paikka: Aalto-yliopisto Töölö

Geofysiikan Seuran kevätkauden ensimmäinen kuukausiesitelmä pidetään Aalto-yliopiston Töölön tiloissa (Runeberginkatu 14-16, 3. krs A-siipi, sali 300, 00100 Helsinki). Esitelmää voi seurata myös Zoom-videoviestintäpalvelun välityksellä.
 
Kuukausiesitelmän pitää Heidi Soosalu (Viron geologian tutkimuskeskus ja Geologian instituutti, Tallinnan teknillinen yliopisto) aiheesta
 
Islannin seismologinen runsaudensarvi: tulivuori Askja lähiympäristöineen
 
Askja on tulivuorimassiivi, joka sijaitsee Islannin keskiylängöllä Vatnajökull-jäätikön pohjoispuolella. Sille ovat ominaisia sekä rauhalliset basalttiset laavapurkaukset (viimeisin 1961) että räjähdysmäiset ryoliittiset purkaukset (viimeisin 1875). Vuoden 1875 purkauksen
seurauksena syntyi Askjan kalderasysteemin tuorein kattilavajoama, jossa lainehtii halkaisijaltaan 4 km ja 200 m syvä Öskjuvatn-järvi.
 
Cambridgen yliopiston tutkimusryhmämme teki seismisiä mittauksia Etelä-Islannissa kesällä 2005. Meillä oli varalla laatikollinen seismometrejä, joita ei siellä tarvittukaan. Syntyi idea käyttää niitä pilottitutkimukseen Askjalla. Viiden aseman testiverkko rekisteröi kolmessa viikossa yli 200 paikallista maanjäristystä. Tämä vakuutti sekä meidät että laitepankin kuin myös rahoittajat siitä, että Askjaa kannattaa tutkia tarkemmin. Tuolloin emme villeimmissä unelmissammekaan aavistaneet, mihin kaikkeen se tulee johtamaan.
 
Pohjois-Islannin erämaan kesäinen kenttätyökausi on lyhyt. Alkuvuosina meillä oli 20 aseman verkko heinä-elokuussa, mutta pian ilmeni, että aikaikkunaa tuli venyttää kokonaiskuvan saamiseksi. Talviset kokeilut opettivat, kuinka pyörittää seismisiä asemia haastavissa olosuhteissa vuoden ympäri. Kesästä 2008 alkaen olemme tehneet Askjan
ympäristössä jatkuvia mittauksia. Enimmillään asemia on ollut viitisenkymmentä.
 
Geodynaamisella alueella on tärkeää tietää seismisyyden taustataso, jotta voi tunnistaa aktiivisuuden ilmentymiä niiden alkuvaiheista lähtien. Askjalla olemme olleet mittausten ajoittamisessa erityisen onnekkaita. Olemme myös tehneet yhteistyötä Islannin kansallista seismistä asemaverkkoa ylläpitävän Islannin meteorologian laitoksen kanssa. Pystyttämämme asemat ovat parahiksi kattaneet kansallisen verkon aukkopaikkoja.

Alkuun tavoitteenamme oli havainnoida yläkuoren siirroslinjojen seismisyyttä, joka heijastelee jännityskentän dynamiikkaa litosfäärilaattojen liikkuessa. Yllättäen löysimme myös pienten maanjäristysten keskittymiä vulkaanisen vyöhykkeen alakuoresta, missä niitä kaiken järjen mukaan ei pitäisi voida tapahtua. Tuhansien järistysten olemassaoloa on kuitenkin vaikea kiistää. Olemme tulkinneet niiden kertovan magman liikehdinnästä, mikä kasvattaa maankuorta paksummaksi sisältä päin. Aineiston kertyessä on ollut mahdollista tehdä myös Askjan sisärakenteen tomografisia tutkimuksia.
 
Tutkimusalueemme laidalla Upptyppingar-vuorten alla oli 2007–2008 käynnissä intensiivinen mikromaanjäristysaktiivisuus 13–19 km syvyydessä. Tulkitsimme sen aiheuttajaksi magmaintruusion, joka tällä kertaa jäi maan uumeniin purkausta aiheuttamatta.
 
Kesällä 2014 muuttui Vatnajökull-jäätikön luoteislaidan Bárðarbunga-tulivuorimassiivi rauhattomaksi. Purkausta vuorella ei kuulunutkaan, vaan sen uumenista lähti liikkeelle magmaintruusio, joka vaelsi 5–7 km syvyydessä 48 km jäätikön alla ennen kuin löysi tiensä maanpinnalle sen pohjoispuolella, sandurhietikolla Askjasta etelään, aiheuttaen puoli vuotta
kestäneen Holuhraunin purkauksen. Asemamme rekisteröivät koko tapahtumasarjan seismisyyden tuottaen vaatimattomasti sanoen maailman parhaan reaaliaikaisen aineiston intruusion liikkeistä maankuoressa.

Geodeettiset mittaukset vuoden 1961 laavapurkauksen jälkeen ovat osoittaneet Askjan painuvan kasaan. Vajoaminen on hidastunut eksponentiaalisesti ja tuoreimmat mittaukset viittaavat suuntauksen olevan kääntymässä vastakkaiseksi. Talvella 2012 Öskjuvatn-kalderajärven jääpeite suli mystisesti. Kesän 2014 yllätys oli kalderan seinämän maanvyöry, joka aiheutti Öskjuvatnin tsunamiaallon. Kun nämä ilmiöt yhdistää havaintoon, että loppuvuodesta 2021 alkaen on maanjäristysaktiivisuus Askjan kalderassa merkittävästi kasvanut, voi uumoilla vulkaanisesti mielenkiintoisten aikojen olevan taas tuloillaan.

 
Esitelmä pidetään suomeksi ja sen yhteydessä on tarjoilua. Tervetuloa!