Vuosikokous ja kuukausiesitelmä

Geofysiikan Seura r.y.:n jäsenet kutsutaan vuosikokoukseen, joka pidetään maaliskuun 16. päivänä 2021 klo 17:00 alkaen. Yhdistyslain mukainen kokouksen järjestämispaikka on Pietari Kalmin katu 5, Helsinki. Kokoukseen on kuitenkin mahdollista osallistua voimassa olevien kokoontumisrajoitusten vuoksi vain etäyhteyksin. Osallistua voi Zoom-videoviestintäpalvelun välityksellä verkkoselaimen kautta tai erillisen sovelluksen avulla tiedoin, jotka on annettu jäsentiedotteessa. Tarvittaessa voi olla yhteydessä seuran sihteeriin, jos kirjautumistiedot ovat päässeet hukkumaan.

Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. Taloudenhoitaja esittelee viime vuoden tilinpäätöksen sekä talousarvion kuluvalle vuodelle. Tuloslaskelma ja tase 2020 ovat tämän jäsentiedotteen liitteinä. Kokouksen sihteeri esittelee seuran toimintakertomuksen 2020 ja toimintasuunnitelman 2021.

Vuosikokouksen jälkeen klo 18:00 alkaen tutkija Jan-Victor Björkqvist (Ilmatieteen laitoksen Merentutkimusyksikkö) pitää esitelmän aiheesta ”Saariston aallokko ja sen vaihenopeuteen perustuva kuvantamismenetelmä”. Esitelmään liittyminen onnistuu samoin kuin vuosikokoukseenkin liittyminen. Tervetuloa osallistumaan!

Vuosikokouksen esityslista:

1 § Kokouksen avaus

2 § Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja kaksi ääntenlaskijaa

3 § Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus

4 § Hyväksytään kokouksen esityslista

5 § Esitellään vuosi- ja tilikertomus sekä toiminnantarkastajien lausunto v. 2020

6 § Päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille

7 § Vahvistetaan toimintasuunnitelma ja budjetti v. 2021 sekä päätetään jäsenmaksujen suuruudesta ja toimihenkilöille maksettavista palkkioista

8 § Valitaan hallituksen jäsenet

9 § Valitaan hallituksen jäsenten keskuudesta puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, sihteeri ja taloudenhoitaja

10 § Valitaan toiminnantarkastajat ja näiden varahenkilö

11 § Valitaan julkaisutoimikunnan jäsenet toimikautensa päättävien tilalle

12 § Käsitellään muut asiat

12 § Kokouksen päättäminen

Vuosikokouksen jälkeen Jan-Victor Björkqvist pitää esitelmän aiheesta:

Saariston aallokko ja sen vaihenopeuteen perustuva kuvantamismenetelmä

Aallokko vuorovaikuttaa ympäristönsä kanssa ilmakehän ja merenpohjan rajapinnoilla. Tuulen kehittämät aallot ovat siten, suorien vaikutustensa lisäksi, välillisesti ratkaisevassa osassa monissa tieteellisissä ja käytännön sovellutuksissa. Esimerkkeinä toimikoot vesiliikenteen turvallisuus, rannikolla tapahtuva kaupunkisuunnittelu, aaltoenergian talteenotto, vesistöjen osuus hiilikierrossa ja merenpohjan eliöiden elinolosuhteet. Monessa sovellutuksessa tärkeää on nimenomaan rannikon lähellä tapahtuvat vuorovaikutukset, ja väitöstyöni keskittyikin saariston aallokon erityisominaisuuksien tutkimiseen.

Väitöstutkimukseni perustui laajaan aallokon havaintoaineistoon ja numeerisilla malleilla tehtyihin kokeisiin. Yksi keskeinen tulos oli saariston epäsäännöllisemmän luonteen tunnistaminen ja määrääminen. Saarten vaimentavan vaikutuksen takia avomeren pitkät aallot eivät enää ole saaristossa hallitsevia, vaan sekoittuvat paikallisesti kasvavaan lyhyempään aallokkoon. Tämä epäsäännöllisyys vaikuttaa mm. siihen, miten korkeita yksittäisiä aaltoja aaltokentässä tyypillisesti esiintyy ja miten keskeisiä aallokkoparametreja tulisi tulkita.

Aaltokentän lyhyimpien aaltojen ominaisuudet ovat taas tärkeitä mm. ilman ja meren rajapinnan tutkimuksessa. Perinteisesti aallokkoa on kuvattu sen matemaattisten komponenttien taajuuksien funktiona. Tässä kuvantamismenetelmässä pitkät, korkeammat, aallot kuitenkin vääristävät lyhyiden aaltojen mitattua korkeutta. Väitöstyössäni käytin merentutkimusalus Arandalle pystytetyn mittausjärjestelmän avulla saatuja yksityiskohtaisia aaltohavaintoja. Havaintoaineiston pohjalta kehitin uuden matemaattisen menetelmän joka kuvaa aaltoja näiden vaihenopeuden avulla. Tämä kuvantamistapa ei vääristä lyhyimpien aaltojen havaintoja, ja tulokset näyttävät selittävän osan perinteisten havaintojen ja teoreettisten tulosten ristiriidoista.